Lähikouluttajataidot

Esiintyminen kouluttajan taitona

Kouluttajana esiintymisen perusta on se, kuinka varmoja tai epävarmoja kouluttajina olemme. Varmuus antaa itseluottamuksen kouluttajana esiintymisen persoonalliselle tyylille. Siitä voi syntyä tahdikas ei-muodollinen käyttäytyminen, joka ilmenee kouluttajakarismana ja sen muotoutumisena.

Epävarmuus kouluttajana - niin luonnollinen asia kuin se kaikille kouluttajille enemmän tai vähemmän on - merkitsee sitä, että esiintymistä on sidottava varmuutta antaviin rakenteisiin ja muotoihin. Niitä ovat esimerkiksi selkeät kalvot, perusasiallinen puhunto ja neutraali pukeutuminen.

Kouluttajana esiintymisen ulkoisesti näkyvin puoli onkin juuri pukeutuminen. Siihen kannattaa kouluttajana kiinnittää huomiota. Karkeasti pukeutumisen voi jakaa kolmeen osaan: oma tyyli, asiakkaitten mukaan valittava tyyli tai neutraali, tavallaan joka paikkaan sopiva tyyli. Yleensä koulutusten alkaessa kannattaa valita neutraali tai asiakkaan tyylin mukainen pukeutuminen ja sitten vähitellen - kouluttajan ja opiskelijoiden tultua tutuiksi - siirtyä persoonalliseen pukeutumistyyliinsä.

Muita kouluttajana esiintymisen ja kehittymisen kysymyksiä ovat käyttäytyminen

- tuttavallisuus - asiallisuus -ulottuvuudella,

- aktiivisuus - passiivisuus -ulottuvuudella sekä

- soolon esittämis - vuorovaikutus -ulottuvuudella.

Jokaisen kouluttajan on itsetuntemuksensa kautta valittava, miten ja millaisissa tilanteissa hän em. ulottuvuuksilla esiintyy.