 | |
Lähikouluttajataidot | | |
Palautteen antaminen
Palautteen antamista voi tarkastella monella tavalla. Tässä otetaan esille vain palautteen
sävy ja muoto, joilla kouluttaja voi
palautetta antaa.
Palaute voi olla sävyltään töksäyttävän tai tahdikkaan suoraa, mitäänsanomatonta
sekä herättävän ja kiertelevän epäsuoraa.
Töksäyttävän suora palaute tarkoittaa "sinä et ymmärrä tästä
mitään" -tyyppistä palautteen ilmaisua. Tahdikkaan suora palaute
taas on "minusta tuntuu, että et ymmärtänyt, mitä sanoin" - tyylistä.
Mitäänsanomaton palaute, kuten "kyllä se siitä", ei tosiasiassa sisällä
lainkaan palautetta.
Herättelevän epäsuorassa palautteessa kouluttaja yrittää hienotunteisesti saada
opiskelijan hoksaamaan jotakin: "olisiko tuossa
noin jokin epäselvä kohta? Mietipäs vielä sitä (ratkaisua)."
Kiertelevän epäsuorassa palautteessa kouluttaja luo tunteen, että hän antaa palautetta,
mutta siitä ei saa konkreettisesti kiinni:
"joo, toisaalta ihan hyvä, mutta toisaalta ehkä ei".
Millaista sävyä sinä käytät?
Palaute voi olla muodoltaan suullista tai kirjallista. Suullinen palaute voi olla kahdenkeskistä
ja luottamuksellista, pienryhmässä
annettavaa tai koko opiskelijaryhmässä annettavaa yksilöllistä tai ryhmäpalautetta.
Kirjallinen palaute on yleensä yksilöllistä,
mutta myös ryhmälle voi antaa kirjallista palautetta. Viimeksi mainittu soveltuu hyvin tietoverkossa
tapahtuviin koulutuksiin.
Kumpaa suosit, suullista vai kirjallista palautetta, miksi?
Palautetta voi antaa niin sisällöllisestä kuin taidollisesta osaamisesta ja oppimisesta,
mutta myös opiskelukäyttäytymisestä.
Kummassa painopisteen pitäisi olla, miksi? Millä perusteella annat osaamista ja oppimista
koskevaa palautetta ja millä
perusteella opiskelukäyttäytymistä koskevaa palautetta?
|