Nopeatempoisen levollisuuden vahvistuminen

 

Vahvistumisen ydin on siinä, että verkkotoimijana oivaltaa, etteivät eteen tulevat verkkoviestit ohjaa kommunikaatiota, vaan kunkin oma vireys- ja priorisointitila sekä se, että verkkotoimija soveltaa tätä havaintoaan käytäntöön. Verkkotoimijan vireys ja kiinnostus poimivat reagoitavat viestit ja ne myös priorisoivat reagoinnin laadun: kuitataanko viesti vain saaduksi vai vastataanko siihen jollakin pikkuheitolla, paneudutaanko viestiin vastaamiseen kunnolla jne. vai jätetäänkö reagoimatta viestiin. Tärkeää on myös tiedostaa, ettei toimita omien voimavarojen yli – jos ei ole fiilistä tai välttämätöntä vastuuta reagoida, ei reagoida!

Esimerkiksi opiskelijoilta tulevat viestit tai heidän keskinäisessä vuorovaikutuksessaan tapahtuneet käänteet kyllä huomataan, mutta se, miten niihin reagoidaan, riippuu

ensinnäkin: onko kouluttaja/ohjaaja vastaanottavaisessa mielentilassa – jos ei, niin viesti tai käänne jätetään syrjään, annetaan sen olla ja siihen palataan "paremmalla ajalla ja sopivassa mielentilassa". Jos taas kouluttajan vireystila on vastaanottavainen, annetaan palaute tai osallistutaan vuorovaikutukseen välittömästi.

toiseksi: viestit ja vuorovaikutustapahtumat arvioidaan suhteessa opiskelun sisällöllisiin ja sillä hetkellä meneillään oleviin tavoitteisiin ja pyrkimyksiin. Ne – eivät viestit ja tapahtumat sinänsä – määrittävät sen, mihin viesteihin reagoidaan ja milloin.

Kun verkkotoimija vahvistuu nopeatempoisessa levollisuudessa, hän kykenee vähitellen toimimaan turvallisuuden tuojan verkkotoimijaroolissa eli tukemaan verkkotyöskentelyyn osallistuvien verkkotoimintaa. Turvallisuuden tuojan toiminnassa korostuu aktiivisuus, levollinen läsnäolo, rohkaisu ja verkkotyöskentelyn luonteenpiirteistä kertominen.