…julkista…
Verkkokommunikaatiossa monet ihmiset joko tietoisesti tai tiedostamattomattaan tunnistavat tämän dokumentoituvuuden. Sen takia osa harkitsee perusteellisesti sanomisiaan ja on varovainen siinä, mitä ilmaisee. Joillekin omat viestit palautuvat verkkovuorovaikutuksessa "käsittämättömällä tavalla" tulkittuna, ja tällainen palaute aiheuttaa pidättyvyyttä sen suhteen, mitä itsestään ja ajatuksistaan ilmaisee.
Viehättyminen verkon kasvottomuuteen saa aikaan myös sitä, että nopeassa ja sykkivässä verkkoviestinnässä tulee puhuttua, mitä sylki suuhun tuo. Ei tule ajatelleeksi, että sanat jäävät näkyviin ja että ne ehkä kertovat meistä sellaista, mitä emme haluaisi toisille itsestämme viestiä. Tai sitten ne ilmaisevat jotakin sellaista, mitä emme ole itsestämme tienneetkään.
Verkkokanssakäymiseen sisältyvä mahdollisuus ainakin jonkinasteiseen anonyymisyyteen saa aikaan myös sen, että voin verkossa sallia itsestäni näkyväksi sellaista, mitä kasvokkaisessa kanssakäymisessä en antaisi itsestäni näkyä. Verkkokanssakäyminen pakottaa osallistujia näkyviksi ja tarkkailtaviksi, mutta se myös kirvoittaa ilmaisemaan itsestään sellaista, mitä ei muuten ehkä näyttäisi. Tämä verkon piirre tekee toiset araksi, toiset taas hullaantuvat siitä.
Kokemusesimerkki:
Erään yhteistyökumppanin kanssa syntyi erimielisyyttä rahallisista korvauksista, jotka sovituista töistä maksettaisiin. Erimielisyys johti arviointeihin toimintojen motiiveista ja periaatteista. Ja vahvaan tunneilmaisuun: "olet paljastanut karvasi!" Kun nämä kumppanit kerran tapasivat kasvotusten, toisella oli sähköpostikeskustelu paperitulosteena mukanaan ja oma tulkinta sen kulusta punakynällä merkittynä osoitettuna.
Nopeaa sisältöpalasia ennakoimatonta etäistä julkista imevää päällekkäistä seitsemän.. tunnejännit..