Aloitteellisuus

Aloitteellisuus voi olla luonteeltaan suoraa. Silloin se ilmenee joko varsinaisena aloitteena, joka voi olla ehdotus, ilmoitus tai pyyntö, tai kysymyksenä. Viimeksi mainittu voi liittyä siihen, mitä mieltä joku on tai toiset ovat, miten joku kokee tai toiset kokevat sekä siihen, onko joku tehnyt tai toiset tehneet jotakin.

Ehdotuksesta esimerkkinä toiminee lause: "Tervehdys teille, hyvät osallistujat! Tuli mieleeni, että mitä, jos pitäisitte päiväkirjaa mielessänne) siitä, kuinka nopeasti/hitaasti ja suunnittelemattomasti/suunnitelmallisesti vastaatte toisten osallistujien esittämiin kommentteihin. Mitäs sanotte?"

Ilmoituksen esimerkkilause voisi olla seuraava: ""Hei, löysin hyvän keskustelun verkko-oppimisesta. Katsokaapa linkkia www.ihanhuuhaata.fi."

Pyyntölausealoitteellisuutta kuvaa lause: "Risto ja Liisa, te puhuitte tehtävissänne oman verkkotutortoimintanne muuttumisesta vuoden aktiivisen verkkotoiminnan aikana. Voitteko kertoa siitä meille kaikille?"

Aloitteellisuus voi olla luonteeltaan myös jatkavaa. Tämä tarkoittaa, että verkkotoimija yhtyy johonkin näkemykseen, kokemukseen tai aktiviteettiin, ja sitten jatkaa niistä jollakin tavalla eteenpäin. Toimija voi myös esittää näkemys-, kokemus- tai aktiviteettikritiikin, ja jatkaa sitten sen pohjalta näkemyksensä, kokemuksensa tai suorituksensa esille tuomista.

Näkemykseen yhtymisen esimerkki on seuraava: "Kirsti esitti, että tietoverkossa tapahtuvassa opiskelussa opiskelijat jäävät oman onnensa varaan, he eivät käytännössä saa riittävästi ohjausta. Tämä on tietysti totta, jos vertaa verkko-opiskelua kasvokkain tapahtuvaan ohjaukseen, jossa voi seurata, miten opiskelijat etenevät. Mutta verkko-opiskelu perustuukin ennen kaikkea opiskelijoiden itseohjautuvuuteen, ja se ei aina onnistu kaikilta."

Kokemukseen yhtyminen voi olla esimerkiksi seuraavanlaista: "Eero sanoi, että hän on välillä tuskastunut, kun ei saa vastausta verkossa esittämiinsä ajatuksiin. Tuttu kokemus! Mutta ´kokemuksesta olen oppinut´, että pitää olla välittämättä siitä, ettei esittämiinsä ajatuksiin verkossa läheskään aina reagoida. Ajatuksensa voi esittää myöhemmin uudestaan, ehkä jollakin toisella verkkofoorumilla."

Aloitteellisuus aktiviteettiin yhtymisenä voi näyttää tältä: "Haa, Leena! Kerroit mukavasti itsestäsi runomuodossa. Teenpä minäkin runon itsestäni, tulkaa muutkin mukaan.

Olen erakko,
joka viihtyy toisten seurassa.
Asiallisesti maallikko,
viisautta tavoittelemassa."

Näkemys-, kokemus- ja aktiviteettikritiikeistä aloitteellisuuden esimerkkeinä toimivat seuraavat lauseet:

"Keskustelussa esitetty väite tietoverkon pinnallisuudesta ei pidä paikkaansa. Se, että verkko näyttäytyy pinnallisena, johtuu siitä, että verkossa kaikki asiat ovat pirstaleina, yksi siellä, toinen tuolla. Verkon käyttäjän täytyy itse koostaa palat, ja silloin niistä syntyy syvällisiäkin kokonaisuuksia."

"Joku kertoi ahdistuvansa verkkokeskustelujen runsaudesta. Ahdistus voi varmasti olla tosi kokemus, mutta kannattaako verkon runsautta ottaa niin vakavasti. Minä ainakin poistan tai jätän lukematta sellaisen, mikä ei liity minua kiinnostaviin teemoihin tai kun en vain sillä hetkellä jaksa ottaa osaa."

"Kuulkaapas te Kiukaalan mukanaolijat. Te esitätte koko ajan vain kysymyksiä, mutta ette kerro omista tekemisistänne mitään. Täällä verkossa pitää itsensä laittaa peliin. Jos ette sitä tee, teidät sivuutetaan, minä ainakin!"

Aloitteellisuuden laatua voi kuvata esillä olemiseksi ja itsensä peliin panemiseksi ja niihin liittyviä tunteita ovat rohkeus, kunnianhimo, innostus, voima yms.

 

Ohentuminen…   Vahvistuminen    Voima ja vastavoima    Verkkoyht…vaiheet      Verkko…vahvistavat taidot